Vuosiloman kertyminen: 14 päivän ja 35 tunnin sääntö sekä lomavelka

Vuosiloma ansaitaan kuukausi kerrallaan: jokainen täysi lomanmääräytymiskuukausi tuottaa kaksi tai kaksi ja puoli arkipäivää lomaa. Ratkaisu tehdään siis kalenterikuukausittain, ja se riippuu kahdesta asiasta: täyttyykö kuukaudessa 14 työssäolopäivää tai 35 työtuntia, ja mitkä poissaolopäivät luetaan työssäolon veroisiksi. Vuosilomalaki (162/2005) sanoo lisäksi, milloin ansaittu loma on annettava ja mitä lomista on pidettävä kirjaa.

Kertymisaika (lomanmääräytymisvuosi) ja lomakausi

Kertymisaika on 1.4.–31.3. Pääsääntöisesti lomasta 24 arkipäivää annetaan lomakaudella 2.5.–30.9. ja loppu talvilomana ennen seuraavaa lomakautta. Jos lomaa on alle 24 päivää, se annetaan kokonaan kesälomana. Laissa on myös mahdollisuuksia sopia loman ajankohdasta toisin; ansaittu loma ei siis aina odota seuraavaa kalenterivuotta.

Loman pituus mitataan arkipäivinä. Vuosilomalain 4 §:n mukaan arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä, joten lauantai on lomapäivä. Kuuden arkipäivän loma vastaa yhtä kalenteriviikkoa ja 24 arkipäivää neljää viikkoa.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi ratkeaa 14 päivän tai 35 tunnin säännöllä

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on 6 §:n mukaan kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai 7 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua työssäolon veroista päivää. Tämä on pääsääntö.

Toinen sääntö koskee työntekijää, joka on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää. Hänen kohdallaan täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai 7 §:ssä tarkoitettua työssäolon veroista tuntia.

Ansaintasääntö seuraa sovitusta työaikajärjestelystä, eikä sitä vaihdeta kuukausittain sen mukaan, kumpi tuottaisi lomaa. Jos työaikajärjestely muuttuu pysyvästi, esimerkiksi kokoaikaisesta harvoina päivinä tehtäväksi osa-aikatyöksi, myös sovellettava sääntö voi muuttua. Kirjaa muutoksen ajankohta.

Kertymä on kaksi tai kaksi ja puoli arkipäivää kuukaudessa

Täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kertyy 5 §:n mukaan kaksi ja puoli arkipäivää lomaa. Kertymä on kaksi arkipäivää, jos työsuhde on kertymisajan loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden. Raja katsotaan kertymisajan viimeisenä päivänä eikä kuukausi kerrallaan: kertymä on koko vuodelta joko kaksi tai kaksi ja puoli arkipäivää kuukaudessa.

Kertymän loppusumma pyöristetään: päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Yksitoista täyttä kuukautta kahden ja puolen päivän kertymällä on 27,5 päivää, joka pyöristyy 28 lomapäiväksi.

Työssäolon veroinen aika pitää kertymän käynnissä poissaolon aikana

Työssäolon veroisena pidetään 7 §:n mukaan työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan. Tämä kattaa myös vuosiloman ajan, jolta maksetaan vuosilomapalkka. Lisäksi pykälässä luetellaan työpäivät ja työtunnit, joina työntekijä on estynyt tekemästä työtä. Näistä tavallisimmat ja niiden enimmäismäärät:

Opintovapaan päivät luetaan työssäolon veroisiksi sillä ehdolla, että työntekijä palaa välittömästi opintovapaan jälkeen työhön. Työn edellyttämään koulutukseen osallistuminen on työssäolon veroista aikaa, kun koulutus tapahtuu työnantajan suostumuksella (7 §:n 6 kohta). Sama koskee reservin harjoitusta, julkisen luottamustehtävän hoitamista ja todistajana kuulemista sekä poissaoloa viranomaisen antaman, sairauden leviämisen estämiseksi annetun määräyksen vuoksi. Lomautusta vastaava työviikkojen lyhentäminen luetaan mukaan enintään kuusi kuukautta kerrallaan.

Erikseen sovittu palkaton vapaa ei yleensä kerrytä vuosilomaa, ellei työehtosopimuksesta tai sopimuksesta muuta johdu. Palkattomuus ei kuitenkaan yksin ratkaise kertymää: esimerkiksi laissa tarkoitetut perhevapaat ja opintovapaa voivat olla työssäolon veroista aikaa säädetyin rajoituksin. Pitkän sairaus- tai kuntoutuspoissaolon yhteydessä tarkista myös oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin (7 a §).

Alle 14 päivää ja alle 35 tuntia tekevällä on oikeus vapaaseen

Jos työntekijä tekee sopimuksensa mukaan niin vähän työtä, ettei hänelle kerry täysiä lomanmääräytymiskuukausia kummankaan ansaintasäännön perusteella, hänellä on 8 §:n mukainen oikeus halutessaan kahteen arkipäivään vapaata kultakin työsuhdekuukaudelta. Tätä vapaata ja siitä maksettavaa lomakorvausta ei pidä sekoittaa tavalliseen vuosiloman kertymään.

Rahallinen puoli hoidetaan 16 §:n lomakorvauksella: se on 9 prosenttia tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän kertymisajan loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia kertymisaikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta. Hätätyön ja ylityön korotusosat jäävät laskennan ulkopuolelle.

Kesäloma sijoitetaan lomakaudelle, talviloma sen jälkeen

Vuosiloma annetaan 20 §:n mukaan työnantajan määräämänä ajankohtana, jollei loman pitämisestä sovita 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle; tämä osa on kesäloma. Muu osa eli talviloma on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisena. Jakaminen on työnantajan päätöksellä mahdollista rajatusti: 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta voidaan antaa yhdessä tai useammassa osassa, jos se on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi. Kausiluonteisessa työssä kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle.

Sopimalla liikkumavara on suurempi. Työnantaja ja työntekijä saavat 21 §:n mukaan sopia, että 12 arkipäivää ylittävä lomanosa pidetään yhdessä tai useammassa jaksossa. He saavat sopia loman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua, sekä 12 arkipäivää ylittävän osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Työntekijän aloitteesta saadaan sopia 24 arkipäivää ylittävän osan pitämisestä lyhennettynä työaikana; tämä sopimus tehdään kirjallisesti.

Kuuleminen edeltää päätöstä, ilmoitus edeltää lomaa

Työnantajan on 22 §:n mukaan selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta, otettava esitykset mahdollisuuksien mukaan huomioon ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa.

Ajankohdasta ilmoitetaan 23 §:n mukaan viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan antaa myöhemmin, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Käytännössä tämä sitoo lomasuunnittelun aikataulun: lomakauden ensimmäisiin lomiin osuva ilmoitus lähtee jo huhtikuun alussa, ja kuuleminen on siksi tehtävä sitäkin ennen.

Sairastuminen loman aikana ja kuuden päivän omavastuu

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on 25 §:n mukaan siirrettävä työntekijän pyynnöstä myöhempään ajankohtaan. Jos työkyvyttömyys alkaa vasta loman aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Kuusi ensimmäistä päivää ovat siis omavastuuta.

Siirtoa on pyydettävä viivytyksettä, ja työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Oikeutta siirtoon ei ole, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Huomaa. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Jos vuosilomaa on kertynyt neljä viikkoa tai vähemmän, omavastuuta ei jää lainkaan, ja jokainen työkyvyttömyyspäivä siirtyy pidettäväksi myöhemmin.

Säästövapaa siirtää loman ylimenevän osan tuleville vuosille

Työnantaja ja työntekijä saavat 27 §:n mukaan sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on lisäksi oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Säästämisestä ja säästettävien päivien määrästä on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja 22 §:n mukaisesti kuulee työntekijöitä loman ajankohdasta.

Säästövapaan ajankohdan valitsee työntekijä: se annetaan hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei tarkemmasta ajankohdasta sovita, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Neljän kuukauden ilmoitusaika kannattaa ottaa huomioon miehityksen suunnittelussa, koska säästövapaa voi osua vuoteen, jonka lomasuunnitelma on jo tehty.

Vuosilomakirjanpito näyttää lomavelan päivinä

Työnantajan on 29 §:n mukaan pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista, niitä täydentävistä lisävapaapäivistä ja säästövapaista sekä lain perusteella määräytyvistä palkoista ja korvauksista. Kirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat, lisävapaapäivien määrä ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet. Vuosilomakirjanpito on näytettävä vaadittaessa työsuojelutarkastuksen toimittajalle ja henkilöstön edustajalle, ja työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys omista merkinnöistään. Kirjanpito säilytetään vähintään 34 §:ssä säädetyn kanneajan päättymiseen: työsuhteen jatkuessa kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana loma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava, ja työsuhteen päätyttyä kaksi vuotta päättymisestä.

Vuosilomakirjanpidosta saadaan henkilöittäin kertyneet, pidetyt ja pitämättömät lomapäivät. Päivinä seurattava lomasaldo on eri asia kuin kirjanpidon rahamääräinen lomapalkkavelka. Sen laskentaan tarvitaan myös palkkatiedot ja sovellettavat laskentasäännöt.

Työehtosopimus voi poiketa lain säännöistä

Vuosilomalain 30 § antaa työnantajalle tai työnantajien yhdistykselle ja työntekijöiden valtakunnalliselle yhdistykselle oikeuden sopia toisin lomakaudesta, vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta, talviloman sijoittamisesta muuhun sovittuun työajan lyhennykseen, säästövapaasta ja 8 §:n 2 momentin sisällöstä. Työehtosopimuksella saadaan lisäksi sopia 12 arkipäivää ylittävän loman jakamisesta yhteen tai useampaan jaksoon sekä 7 §:n työssäolon veroisesta ajasta niin, että järjestely turvaa työntekijöille tässä laissa säädettyjä vastaavan pituiset vuosilomat.

Työnantaja saa soveltaa työehtosopimuksen määräyksiä myös niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole sopimukseen sidottuja mutta joiden työsuhteissa työnantajan on työehtosopimuslain mukaan noudatettava sopimusta. Yleissitovaa sopimusta noudatetaan siis myös järjestäytymättömässä yrityksessä. Tarkista oman alasi sopimus ennen kuin nojaat lain oletukseen, erityisesti lomakauden, loman jakamisen ja työssäolon veroisen ajan osalta.

Esimerkki: yhden työntekijän kertymisaika

Työntekijä on ollut työsuhteessa vuodesta 2023, tekee työtä viitenä päivänä viikossa ja kuuluu 14 päivän säännön piiriin. Kertymisaika on 1.4.2026–31.3.2027. Marraskuussa hänellä on sovittu palkaton vapaa ja tammikuussa sairauspoissaolo.

Tammikuu jää kuuteen työssäolopäivään, mutta 14 sairauspoissaolopäivää ovat 7 §:n 2 kohdan mukaan työssäolon veroisia, joten kuukausi on täysi. Vuoden sairauspäiviä kertyy 14 eli selvästi alle 75 päivän enimmäismäärän. Marraskuu jää vajaaksi, koska sovittu palkaton vapaa on kertymän ulkopuolella.

Yksitoista täyttä kuukautta tuottaa 27,5 päivää, joka pyöristyy 28 lomapäiväksi. Näistä 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle 2.5.–30.9.2027, ja jäljelle jäävät 4 arkipäivää annetaan talvilomana ennen seuraavan lomakauden alkua keväällä 2028. Työntekijä voi halutessaan säästää 24 päivää ylittävän osan eli nämä 4 päivää säästövapaaksi, jos säästämisestä ei aiheudu tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Esimerkki: tiimin pitämättömät lomapäivät

Neljän hengen tiimin tilanne 30.9.2026, kun lomakausi on juuri päättynyt. Vastuu koostuu kolmesta erästä: edellisen kertymisajan pitämättömät päivät, aiemmin säästövapaaksi siirretyt päivät ja kuluvan kertymisajan kertymä puolelta vuodelta (1.4.–30.9.).

Tiimillä on yhteensä 87 pitämätöntä lomapäivää eri kertymisajoilta. Edellisen kertymisajan 28 päivästä vain 10 on tavallista talvilomaa: Ainolla 6 ja Bertilillä 4 päivää. Muut 18 päivää ovat pitämätöntä kesälomaa, jonka siirtämisen tai säästämisen peruste ja antamisen määräaika on tarkistettava. Pelkkä lomakauden päättyminen ei muuta kesälomaa talvilomaksi. Danin uuden kauden kertymää vähentävät kaksi kuukautta, jotka eivät täyttäneet 35 tunnin sääntöä. Cerenin kertymä nousee uudella kaudella 2 päivästä 2,5 päivään kuukaudessa työsuhteen keston perusteella.

Lomasaldo auttaa suunnittelemaan tulevia vapaita ja tiimin työmäärää. Pidä eri kertymisaikojen lomapäivät ja säästövapaat erillään, jotta jokainen loma tulee annettua oikeaan aikaan.

Tarkistuslista

• Kertymisaika on suljettu ja kertymä laskettu jokaiselle työntekijälle ajalta 1.4.–31.3.
• Ansaintasääntö on valittu henkilöittäin. 14 päivän sääntö on pääsääntö; 35 tunnin sääntö koskee työntekijää, joka on sopimuksen mukaan työssä niin harvoina päivinä, ettei 14 päivää täyty tai täyttyy vain osassa kuukausista.
• Työsuhteen alkupäivä on tiedossa. Se ratkaisee, kertyykö vuodelta 2 vai 2,5 arkipäivää kuukaudessa.
• Poissaolot on luokiteltu. Työssäolon veroiset päivät erottuvat muista poissaoloista, ja 7 §:n enimmäismäärät on tarkistettu: 75, 160 ja 30 päivää, 35 tunnin säännössä 105, 182 ja 42 kalenteripäivää.
• Kertymä on pyöristetty täyteen lomapäivään vasta vuoden lopputuloksesta, ei kuukausittain.
• Alle 14 päivää ja 35 tuntia tekevät on käyty erikseen läpi. Heille kerrotaan 8 §:n oikeudesta vapaaseen ja siitä, että halusta on ilmoitettava ennen lomakauden alkua.
• Loman ajoitus on tarkistettu: kesäloma pääsääntöisesti lomakaudella, loppu ennen seuraavaa lomakautta. Mahdolliselle poikkeukselle on lainmukainen peruste.
• Jakamiselle on peruste. Kesäloman jakaminen 12 arkipäivän yli perustuu joko työn käynnissä pitämisen välttämättömyyteen tai työntekijän kanssa tehtyyn sopimukseen; lyhennettyä työaikaa koskeva sopimus on kirjallinen.
• Työntekijöitä on kuultu ja loman antamisen yleiset periaatteet on selvitetty ennen ajankohtien määräämistä.
• Ilmoitus lähtee kuukautta ennen loman alkua, ja poikkeustilanteessakin viimeistään kahta viikkoa ennen.
• Säästövapaasta on neuvoteltu kuulemisen yhteydessä ja säästettävien päivien määrä on kirjattu.
• Oman alan työehtosopimus on luettu niiltä osin kuin se poikkeaa laista: lomakausi, loman jakaminen, työssäolon veroinen aika, säästövapaa sekä lomapalkan ja lomakorvauksen laskenta.
• Vuosilomakirjanpito on ajan tasalla, ja henkilön pitämättömät lomapäivät löytyvät yhdellä haulla.